Mikropalveluarkkitehtuuri koostuu pienistä itsenäisistä palveluista, jotka kommunikoivat hyvin määriteltyjen rajapintojen kautta. Mikropalvelut voidaan rakentaa joko osittain tai kokonaan verkkokauppajärjestelmän ulkopuolelle. Esimerkiksi verkkokaupan ostoskori voidaan irroittaa omaksi mikropalveluksi, jonka tehtävänä on saada asiakkaat suorittamaan ostokset loppuun. Koska mikropalvelut toimivat itsenäisesti, jokaista mikropalvelua voidaan kehittää vastaamaan juuri kyseisen liiketoiminnan tarpeita.
Mitä eroa on monoliitti- ja mikropalveluarkkitehtuurilla?
Monoliittisessa arkkitehtuurissa kaikki prosessit ovat tiiviisti kytkettyjä ja toimivat yhtenä palveluna. Hyvä esimerkki monoliittisesta ratkaisusta on esimerkiksi Shopify -verkkokauppa, jossa uusien ominaisuuksien (sovellusten) lisääminen tai parantaminen muuttuu jatkuvasti monimutkaisemmaksi koodikannan kasvaessa. Tämä monimutkaisuus vaikeuttaa uusien ideoiden toteuttamista ja hidastaa koko järjestelmän suorituskykyä. Esimerkiksi jos monoliittisessa arkkitehtuurissa tilauksia verkkokaupassa tulee paljon ja yksi sovelluksen prosessi kokee kysyntäpiikin, koko arkkitehtuuria on skaalattava.
Jos taas mikropalveluarkkitehtuurissa tilauksia tulee paljon, koko järjestelmä ei hidastu, vaan kyseistä korkean kuormituksen komponenttia voidaan skaalata joustavasti.
Monoliittinen pakettiratkaisu on kuitenkin hyvä valinta yksinkertaisiin verkkoliiketoiminnan tarpeisiin.
Verkkokaupan jatkokehitys ja mikropalvelut
Mikropalveluarkkitehtuuri ei noudata "yksi koko sopii kaikille" -lähestymistapaa vaan yrityksellä on vapaus valita vain parhaat työkalut omien ongelmiensa ratkaisemiseen.
Jokaista mikropalveluarkkitehtuurin komponenttia voidaan kehittää, ottaa käyttöön ja skaalata ilman, että se vaikuttaa muiden palveluiden toimintaan. Palveluiden ei tarvitse jakaa samaa koodia tai toteutusta muiden palvelujen kanssa, koska yksittäisten komponenttien välinen viestintä tapahtuu tarkasti määriteltyjen rajapintojen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ratkaisu ei sido yritystä vain yhden kehitystä tekevän toimijan varaan. Samalla tarve kokonaiselle järjestelmäuudistukselle tulevaisuudessa poistuu.
Miksi käyttää mikropalveluihin perustuvaa arkkitehtuuria ohjelmistokehityksen näkökulmasta?
- Irrallisten komponenttien kehitys tapahtuu vain yhdelle palvelulle kerrallaan, joten kehittäjien on mahdollisuus työskennellä tehokkaasti.
- Mikropalveluiden avulla jokainen palvelu voidaan skaalata itsenäisesti vastaamaan sen tukeman sovellusominaisuuden kysyntää.
- Epäonnistumisen kustannukset eivät ole korkeat, sillä se ei vaikuta järjestelmän muihin komponentteihin. Lisäksi toiminnon peruuttaminen on helppoa, jos jokin ei toimi. Tämä mahdollistaa ketterät kokeilut, helpottaa koodin päivittämistä ja nopeuttaa uusien ominaisuuksien markkinoille tuloa.
- Tietylle toiminnolle kirjoitettua palvelua voidaan käyttää rakennuspalikkana myös toiselle ominaisuudelle, jolloin koodia ei tarvitse kirjoittaa aina tyhjästä. Tämä pitää myös kulut hallinnassa.
Mikropalveluiden tuomat hyödyt liiketoiminnan näkökulmasta
- Mikropalveluarkkitehtuuri antaa yritykselle vapauden valita vain parhaat työkalut omien liiketoiminnallisten ongelmiensa ratkaisemiseen.
- Yksittäisiä komponentteja voidaan räätälöidä yrityksen ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Näin yritys voi toimia toimialansa edelläkävijänä.
- Yritys voi mitata tarkasti ominaisuuden kustannuksia ja ylläpitää käytettävyyttä, jos palvelun kysyntä kasvaa.
- Ratkaisu ei sido yritystä vain yhden kehitystä tekevän toimijan varaan.
- Mikropalvelut mahdollistavat rajattoman skaalaamisen, joten tarve kokonaiselle järjestelmäuudistukselle tulevaisuudessa poistuu.
Jos pidit tästä artikkelista, myös seuraavat artikkelit voivat olla kiinnostavia:
Composable commerce on tulevaisuutta
